Tämän kirjoituksen myötä toivon opintopistehanojen avautuvan tältä syksyltä, siitä otsikko. :) Otsikko viittaa samalla sopivasti medialukutaitoon. Kuten Reijo Kupiainen MekaP1:n luennolla torstaina 1.10.2009 tähdensi ja kuten kurssikirjan artikkelissa "Yleisestä mediaosaamisesta paikalliseen ja yhteisölliseen mediaosaamiseen" (Lipponen 2007, s. 51-52) mainittiin, termi lukutaito merkitsee paitsi luku- myös kirjoitustaitoa. Media(luku)taito sisältää myös kyvyn löytää tiedon eli tekstin äärelle, ja vieläpä kyvyn analysoida ja tulkita tekstejä (Kupiainen 2009).
Mainitussa Lasse Lipposen artikkelissa (s. 51) todetaan, että yleisen mediaosaamiset keskeiset taidot hankitaan koulutuksen ja opetuksen kautta. Onko peruskoulun opettajilla sitten riittävästi mediakompetenssia mediaopetukseen, vai taluttaako sokea rampaa? Tänä vuonna uutisoitiin, miten iso osa äidinkielenopettajista ei edes aio opetella uuden digitaalisen median käyttöä (kuten mese, facebook, etc.). Tokikaan yksittäiset ohjelmat tai sivustot, kuten Messenger tai Irc-galleria, eivät ole mikään mittapuu yleiseen mediaosaamiseen. Lipponen (s. 53) huomauttaakin, että "periaatteessa mitä tahansa mediatekstiä, kirjoitettua tai kuvallista, voi lähestyä retorisesta näkökulmasta ja esittää sille kysymyksiä". Kyseessä on siis kriittinen tapa lukea mediaa, välineestä viis.
Mediatekstit ovat kuitenkin tilanne- ja kontekstisidonnaisia, kuten muutkin tekstit. Emme me kai turhaan opiskele erilaisia tekstilajeja koulussa? Lipposen artikkeli kyseenalaistaakin kontekstista riippumattoman mediaosaamisen ja päätyy siihen, että mediaosaamisella on "vahva sidos johonkin tiettyyn mediaan, sen sisältöön ja välineisiin" (emt. s. 54).
Artikkelista sain sellaisen käsityksen, että yleistä mediaosaamista eli kriittistä lukutaitoa voi opettaa, mutta paikallinen mediaosaaminen eli jonkin tietyn viestimen hallinta opitaan ensisijassa käyttämällä ko. mediaa. Artikkeli kannustaa siis tekemällä oppimiseen: "Jotta ihminen voisi kasvaa toimijuuteen, tulee yhteisön kohdella häntä aktiivisena subjektina, ei vain esimerkiksi koulutuksen tai kasvatuksen kohteena" (s. 57). Rohkeasti siis opettajatkin käyttämään itselleen uusia mediavälineitä ja oppimaan oppilaiden kanssa yhdessä.
------------
Lähde
Lasse Lipponen 2007: Yleisestä mediaosaamisesta paikalliseen ja yhteisölliseen mediaosaamiseen. - Näkökulmia mediakasvatukseen (Toim. Heikki Kynäslahti, Reijo Kupiainen ja Miika Lehtonen), s. 51-59.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti