BB-arvoja BB-mediassa BB-nuorille

Taas on syksy. Mistäkö sen nykyään huomaa? Siitä, että mikä tahansa sana voi saada mediassa etuliitteen BB (ja saakin). BB-tissit eivät kuulu enää Brigitte Bardot'lle vaan kenties BB-Minnalle, joka harrasti "sitä" BB-Esa J:n kanssa (lähde: Aamulehti). Tässäpä loistokas aasinsilta blogini aiheeseen. :)

MekaP1-kurssin viikkotehtävään ei kuulunut ihmisten jakaminen Slummin ja Paratiisin asukkaisiin, eikä edes peittojen heiluttelu, vaan tehtävässä piti tutkia "teeman mediakasvatus ilmenemistä eri viestimissä" ja kirjata ylös yksi tapaus. Poimin heti torstain Aamulehdestä mielipidesivulta kolmen kirjoittajan hyökkäyksen BB:tä ja sen "markkinoimia arvoja" vastaan. Aamulehti oli poiminut näkyviin sitaatin "En usko, että kukaan vanhemmista toivoo jälkipolvelle samanlaista arvomaailmaa [kuin BB ja Sub-kanava markkinoivat]".

Kurssikirjamme Näkökulmia mediakasvatukseen artikkelissa Mediakasvatus nuorisotyössä (s. 152) mainitaan eräs mediakasvatuksen taustakäsitys, "jossa nuori nähdään haavoittuvana, mutta myönteistä potentiaalia kehityskaaressaan kohti aikuisuutta". En tajua tuota lainaamaani lausetta, siinä lienee jokin sijapäätevirhe tai ehkä lopusta puuttuu sanoja, mutta tartun sanaan "haavoittuva". Oikeastaaan parempi kielikuva voisi olla "haavaisa", sillä ilmeisesti nuorten oletetaan suorastaan imevän mediasta arvokäsityksiä avoimiin haavoihinsa. Samaisen kurssikirjamme artikkelissa Pienten lasten mediakasvatus (s. 131) kuitenkin todetaan lohdullisesti, että "Kodin antama aktiivinen, kyseenalaistava, valikoiva ja rakentava malli suojelee lasta median haitallisilta vaikutuksilta ja ohjaa lasta --."

Aamulehden mielipidekirjoittaja Timo Kivinen Jyväskylästä on jo lähdössä taisteluun mediavaltaa vastaan. Juuri hän on kirjoituksessaan huolissaan Sub-kanavan markkinoimasta arvomaailmasta. Myös nimimerkki Queen valittelee, että moni tenava ja teini ottaa tästä sekoilusta mallia omiin puuhiinsa. Aamulehden Sunnuntai-liitteen kolumnisti Jyrki Lehtola sen sijaan tuumii palstallaan, että BB näyttää lähinnä varoittavaa esimerkkiä, eivätkä katsojat suinkaan samaistu BB-hahmoihin vaan etäännyttää itsensä heistä (tämä saattoi olla aika pitkälle viety tulkinta Jyrki Lehtolan kolumnista, heh heh).

No se katsojista, mutta entäpä nämä edellämainitut BB-hahmot? Onko kukaan huolissaan heidän arvomaailmansa kehittymisestä ja mediakasvatuksestaan? Sirkku Kotilaisen artikkelissa Mediakasvatus nuorisotyössä miten omien filmien tekeminen on ollut osa nuorisotyötä jo vuosikymmeniä. Nuoria on rohkaistu osallistumaan, olemaan aloitteellisia ja tekemään itse mediaa. Sitähän nämä parikymppiset BB-hahmot nyt tekevät: osallistuvat mediaan ja ilmaisevat itseään "liittymisen ja tekemisen kautta" (emt. s. 153). Itsessäni on herännyt kysymys, miten valmiita jotkut 20-vuotiaat ovat tähän medialeikkiin. Tiedostavatko he taustalla olevat vaikuttimet? Kuvittelevatko he voivansa ohjailla tapahtumien kulkua ja ohjelman sisältöä? BB-talossa asukkaat kyllä ansiokkaasti keskustelevatkin jo siitä, millaisen kuvan kansa heistä saa tv:n välityksellä. Nuoret tuntuvat ymmärtävän, että tv:n välittämä kuvaus ei ole aina kovin realistinen.

Tässä kohtaa blogikirjoitusta mieleni tekee mennä pelastamaan mies puuroa sylkevältä vauvalta ja toisinpäin. Olikohan tässä kirjoituksessa jokin punainen lanka? Kertokaa, jos löydätte! :)

Lähteet: Aamulehti ja Kynäslahti, Kupiainen & Lehtonen (toim.): Näkökulmia mediakasvatukseen. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2007.