Eräs blogini lukija herätti minut kysymyksellä, mitä kaikkea media on. Itse yritän ajatella käsitettä 'media' mahdollisimman laajasti, mutta törmään jatkuvasti siihen, että sekoitan käsitteet 'teksti' ja 'media'. Tekstithän ovat muutakin kuin kirjallisia tuotoksia, on myös suullisesti tuotettuja tekstejä. Oikeastaan kaikki tuotettu kieliaines on tekstiä. Kaikki teksti ei kuitenkaan ole mediatekstiä. Onneksi on Wikipedia, joka määrittelee asian puolestani:
Media voi viitata sekä tiedon tallentamiseen (esimerkiksi levyke, kiintolevy) että tiedon lähettämiseen (esimerkiksi Internet, televisio, radioaalto). --Oleellista on siis väline. Mitäs sitten tuo joukkoviestin tarkoittaa tässä yhteydessä? Viestintävälinettä, jonka avulla sama viesti voitaisiin välittää kokonaiselle joukolle ihmisiä? Mielestäni tuo ei juurikaan rajaa median käsitettä, sillä lähes mikä tahansa väline voi tarvittaessa välittää viestin useille henkilöille. Otetaan esimerkiksi kirje: tavallisesti sen lukee vain yksi ihminen eli kirjeen vastaanottaja, mutta kiertokirje välittää viestin jo sadoille ihmisille. Wikipedian teksti korostaa sitä, että pelkkä väline ei vielä tee mediaa, vaan mukaan tarvitaan sisältö eli mediateksti. Tämä 'teksti' voi olla myös kuvia tai symboleja, eikä se välttämättä sisällä lainkaan kirjoitettua tai puhuttua kieltä. Siksi pohdin, onko kellonajan katsominen kännykästä mediaa? Kännykkä on joukkoviestin ja kellonaika on sisältöä. Mielipiteitä?
Media on nykyään hyvinkin laaja käsite. Se voi olla lehtien, television ja radion ohella vaikkapa valokuva, kahvilan servietti, polttoainepumppu tai kuumailmapallo. -- Yleiseltä merkitykseltään media on mikä tahansa joukkoviestin.
Olen vasta selaillut kurssikirjaamme (Kynäslahti, Kupiainen & Lehtonen (toim.): Näkökulmia mediakasvatukseen. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2007), ja tähän mennessä en huomannut sieltä selkeää median määrittelyä. Toki on oletettavaa, että mediakasvatuksesta kiinnostuneet lukijat ovat jo muodostaneet käsityksensä siitä, mitä on media.
Mun pitäs varmaan tietää tää :<< Mut eri tapoja määritellä mediat ja joukkoviestimet on aika tsiljoonasti, ja hämärimmillään ne on jonain ihmeen symboliprosessseina jotka "muuntaa todellisuutta" >_< Aika hämäriä noi käsitteenpyörittelyt muutenkin tuppaa olemaan.
VastaaPoistaOlen ihan yhtä hukassa median määrittelyn rajojen kanssa. Luennolla tuli pikkuisen selvyyttä asiaan, ja ilmeisesti median voi siis määritellä eri tavoilla. Televisio, radio, netti nyt ovat ainakin mediaa, mutta mukaan voi ottaa vaikkapa kadunvarsimainokset, puhelimen kotelon (sisältää tod.näk. merkin ja muotoilukin kertoo jotain), luokkatilan (kertoo jotain valtasuhteista) jne.
VastaaPoistaMediamäärittelystä tekee pirun hankalaa se, että jos käsite on epäselvä, ei voi tietää mitä tulee tarkoittaneeksi sanomisillaan, koska jokainen lukija tulkitsee tätä avainkäsitettä omalla tavallaan.
VastaaPoistaKellonajan katsominen kännykästä ei ole mielestäni mediaa, koska ei aika ole sisältöä - ruudulla näkyvät tunnit ja minuutit ovat vain yhteisesti sovittu tapa hahmottaa ajan kulkua.
Siitä olen täysin samaa mieltä, että tätä mediamääritelyä voisi tehdä luennolla tarkemminkin ja antaa edes jonkinlainen määritelmä siitä, mitä tämän kurssin puitteissa tarkoitetaan, kun sanotaan, jotta "media".
Hei hyvää ja pohdiskelevaa tekstiä, toimii! Ja kiitos kommenteista mun blogiin, toi hyvää mieltä :)
VastaaPoistaLöysin medialle tällaisenkin määritelmän:
VastaaPoista"Media on tajuntateollisuutta, joka tarjoaa maailmaa koskevaa informaatiota ja tapoja nähdä ja ymmärtää se (Masterman 1985)."
Tämähän menee hauskaksi, kun medialle on niin monenlaisia määritelmiä...
Kiitos, Ompo, Tämä sinun pohdintasi antoi ajateltavaa! Ja tuo Riikan löytämä tajuntateollisuus-määritelmä tuntuu jotenkin aika osuvalta.
VastaaPoista