On mulla mediapaasto, sulla häät.

Vaikkei tätä tehtävää tarvinnutkaan kommentoida blogissa, teen sen silti.

Vietin mediapaastoa kuin luonnostaan lauantaina 19.9. Koko kyseinen lauantaipäivä kului aamusta iltamyöhään serkkuni hääjuhlien parissa. Ei siinä ehtinyt mediaa kuluttaa. Eipä se tosin haitannutkaan, en ehtinyt mediaa kaivata siinä tohinassa (toimitin katsokaas itse tärkeää kaason tehtävää). Sunnuntaina sen sitten huomasi, että facebookiin oli kertynyt monta lukematonta tapahtumaa ja keskustelupalstoilla oli myös kivasti luettavaa.

Olen lähes riippuvainen netistä ja sen palveluista, tsekkaan monta kertaa päivässä sähköpostin ja muut härpättimet. Silti täydellinen nettilakko silloin tällöin rauhoittaa mieltä mukavasti. Erityisen hienona kokemuksena olen pitänyt retriitinomaista hiljentymistä Taizén ekumenisessa yhteisössä Ranskassa. Olen käynyt siellä kahdesti. Ensimmäinen vierailu kesti viikon, toinen oli hiukan lyhyempi visiitti. Siellä on mukavasti irrallaan muusta maailmasta, sitä keskittyy vain nykyhetkeen ja -paikkaan. Ei uutisia, ei nettiä, vain tiskivuorot ja rukoushetket, raamattupiirit ja uudet ihmiset. Elämä on muutaman päivän ajan keskittynyt olennaiseen: koska syödään ja mitä on ruokana. :)

Taitaisi pieni retriitti olla paikallaan jo tässä vaiheessa syksyä, tunnistan itsessäni yhä selvemmin opiskelustressin vaikutukset. Loppukevennyksenä(?) Yrjö Jylhän runo, johon otsikossa tällä kertaa intertekstuaalisesti viittasin:

Häätanhu

On ilo sulla, mut suru mulla,
on mulla hautajaiset, sulla häät.
Siis kätes anna nyt morsianna,
kun viime kerran minut vielä näät.

Sun häitäs tanssaan, mut kohta kanssaan
vie manan immet mua karkeloon.
Sun onnes tähden pois täältä lähden,
sun silmäs siunaten mua seuratkoon.

Pian päätät tanhus, oot kohta vanhus,
mut ikinuorna minut aina näät.
Luo tuonetarten käyn häitä varten,
on sulla hautajaiset, mulla häät.

Näihin kepeisiin tunnelmiin päätämme tältä illalta.